Vuoden paras aika

Sori, sori, sori! Nyt on pakko kirjoittaa asia, joka ei liity millään tavalla koiriin. Tämä on nyt akuutti asia, hätätilanne ja pakkomielle. Se on nyt täällä! Vuoden paras aika. Maaliskuu on ihan totta vuoden paras kuukausi. Koko kevään  ihanuus on vielä edessä... Lisääntyvä valo, tippuvat räystäät, auringon ensimmäiset lämmittävät säteet ja loman kutkuttava odotus. Koko kesä! Oi, ihanuus!

Turha sitä on mitään pitkiä valoisia kesäöitä hehkuttaa.
Tosiasia on, että kun juhannukseen päästään niin kesä on ohi. Heinäkuussa yöt ovat jo pimeitä ja mökillä yöllä ulkohuussiin taivaltava saa varoa limaisia sammakoita, jotka tykkäävät vaania kulkijoita ja loikata tilaisuuden tullen paljaalle jalalle. Yäk!
Pimeistä illoista tulee mieleen heti syksy. Seuraavaksi tulevat kylmät ja koleat ilmat sekä syksysateet.
Kesäfiilis on  jo auttamatta pilalla. That's it. Se oli sitten siinä ja koko ihanuus on förbi. Eikä stressaaja ehtinyt edes nauttia koko kesästä. Voi paska!

Liittyihän tämä päivitys sittenkin koiriin! Ne läjätkin tulevat ihanasti näkyviin.

Iiro itse teossa
Sen minkä talvella taakseen jättää, se keväällä edestään löytää.