Rullaati rullaati

Sanotaan, että vanha koira ei opi uusia temppuja. Entäs sitten emäntä?

Tänään aloitettin Iiron kanssa rullaati, rullaati... Rullaus! Karvakamu pääsee karvoistaan rullauksen myötä entistä useammin, noin kahden viikon välein.

Perinteinen tapa on nakutus eli koko turkin nyppiminen pois kun karva on kypsää eli kuollutta eli käytännössä tippuu jo lähes itsestään pois.
Ja sitten on toinen tapa rullaus.

Se ei vain sovi kaikille, ei koirille eikä (varsinkaan kärsimättömille) omistajille, sillä ideana on se, että puolentoista - kahden viikon välein nypitään joka 7. karva pois.
Ei helkkari! Joka seitsemäs!!! "Yksi, kaksi, kolme, neljä... Oho, nyt vähän lipesi ote, mitkäs ne olikaan? Olikos se tuo, eiku tuo...?"

Hei haloo! Koirassa on about tsiljoona karvaa. Laske siinä sitten niitä. Ei luultavasti sovi varsinkaan ylitunnolliselle perfektionistille. Varmaan joku yö pitää nousta sängystä tarkistamaan, ettei vaan tullut otettua sitä kahdeksatta...
Eikä tämä tarkoittanut sitä etteikö rullaaminen olisi ihan hyvä tapa. On se. Monta upeaa koiraa kiertää ympäri vuoden näyttelyjä, koska rullaamisen ansiosta turkki on edustuskelpoinen aina. Homma kuulemma helpottuu, kun rullausta jatketaan jonkin aikaa. Silloin turkkiin alkaa muodostua eri pituisia "kerroksia", ja vain pisimmät tarvitsee ottaa pois. Se käy kätevästi trimmausveitsellä eikä niitä karvoja sitten enää lasketa.

Ympäristön turvallisuuden kannalta stressaajan olisi varmaankin ihan viisasta pysytellä perinteisessä trimmauksessa. Mutta ehei - pakkohan se on kokeilla!

Ja tadaa, tässäpä olisi kuvia katastrofialueilta:

Iiron oikea kylki. Taisi lähteä vähän liikaa... 

 

Lähikuvaa. Iiron turkissa on nyt reikiä.

 Vasen kylki ei kärsinyt yhtä pahasti. 

Kuvauskohde kyllästyi ja häippäsi paikalta. Huomaa kamelikäynti...

Linssilude Lenni paistattelee auringossa. "Huomaakohan kaikki, miten mun karva kiiltää?"

Lenni on kiiltomato. 

"Näkyykö mun komea profiili kunnolla?"

Posted with Blogsy