Huokaus.
Se ei aina ole ihan helppoa. Kysykää vaikka perheeltä.
Perhe joutui jälleen kerran käymään ainakin neljässä eri eläinkaupassa koirien tuliaisia etsimässä.
Koirille ei voi ostaa herkkuja, jotka on
A) ihan törkeän kalliita. Eka kauppa.
B) väärän merkkisiä. Tiedä mistä ne on tuotu. Varmaan jotain salmonellaa niissä. Toinen kauppa.
C) ihan selvästi värjättyjä. Miksi ihmeessä koirille saa syöttää myrkkyjä ja väriaineita? Kolmas kauppa.
Tässä vaiheessa leppoisa lomatunnelma hieman lässähti. Kumma perhe.
D) ihan liian tavallisia. Tarvitseehan kultsipuppelit jotain erikoisempaa, kun kerran reissussa ollaan. Totta kai koiratkin arvostaa vaihtelua. Se oli viimeinen kauppa.
Kotiin päin ajeltiin sitten ilman koirien tuliaisia. Hetken aikaa emäntä päätti toimia kuin järki-ihminen ja palata kotiin kokonaan ilman tuliaisia. Siis tosiaan ihan ilman mitään! Mistä ne koirat mitään ymmärtää, tuliaisia muka - pah! Pienen hetken ajan stressaaja tunsi itsensä vahvaksi ja pelkkään kylmään järkeen luottavaksi ihmiseksi. Suorastaan tooosi tunnekylmä ihminen.
Jännä sattuma, mutta Lahden kohdilla tuli vessahätä.
Jei! Sittari pelasti päivän!
Joko saa ottaa? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti