Aika varattiin valokuvausliikkeeseen eräälle iltapäivälle klo 16. Pakkasta oli ulkona 28 astetta ja hiukset olivat painuneet pipon alla lyttyyn. Niitä piti pöyhiä. Neule oli kehittänyt yhdessä takinvuorin kanssa Olkiluodon ydinvoimalan vuosituotantoa vastaavan sähkövarauksen, joka siirtyi siinä pöyhiessä myös hiuksiin. Kampaamisen ansiosta lopulta kaikki karvat sojottivat ylös ja sivulle. Tarvittiin siis oikeasti vettä ennen kuin kameran eteen saattoi astella pönöttämään.
Toisin kuitenkin kävi. Stressaaja huomasi kohta istuvansa aivan kippurassa studion lattialla, varpaat vieressä kyykkivän juniorin takalistossa. Olikin muuten hyvä potkia murkkumonsterista hymy esiin. Futari makasi lattialla pitkin pituuttaan ja perheenpää nojasi stressaajan olkapäähän niin raskaasti, ettei hyvästä ryhdistä ollut enää tietokaan tai se kävi jo pitkäkestoisesta voimaharjoituksesta. Iiro kurkki futarin jalkojen välistä ja Lenni seisoi kahdella jalalla etutassut mamin reidellä hakien tukea sekin. Hymyile siinä epämukavassa asennossa sitten.
Luit ihan oikein. Koirat pääsivät tietenkin mukaan perhekuvaan. Lenni oli jälleen kerran luotettava yhteistyökumppani ja asettui kuvattavaksi minne vain pyydettiin. Ennen kaikkea se malttoi istua paikoillaan kuvaamisen ajan tosi hienosti.
Iiro taas... Joo, tietäähän sen. Ei ole Iippo Piipponen luotu paikallaanolijaksi. Joten Iiro oli valokuvissa oikealla,
vasemmalla,
jalkojen välissä,
sylissä,
kaikkien takana,
kaikkien edessä (tietysti takapuoli kameraan päin),
välillä eteisessä,
välillä studion nurkassa
ja välillä kuvaajan jaloissa.
Voi elämä niitä kuvia!
Iiron ja Lennin ansiosta vältyttiin yhdeltä jäykältä perhepotretilta.
Stressaaja odottaa kauhunsekaisin tuntein koekuvia ja laskua. Periiköhän kuvaaja jotain riekaleiksi menneistä hermoista?
 |
| Selfie |
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti