sunnuntai 14. elokuuta 2016

Lenni-parka sairastaa

Häntää hellikäämme!

Ei kun tietenkin koko pientä koiraa. Raju suolistotulehdus koetteli viime yönä Lenniäistä. Kaikki alkoi aivan vaarattoman näköisesti. Ensin tuli ripaskat aamulenkillä. Aamuruoka jätettiin väliin, että vatsa saa vähän huilata. Iltapäivällä Lenni sai vatsatautisille koiruuksille suunniteltua dieettimuonaa pienen annoksen sekä vähän keitettyä riisiä veden kera. Yleensä koirien vatsa on noilla konsteilla rauhoittunut. Lenni kävi ruoan jälkeen tyytyväisenä nukkumaan ja muu konkkaronkka siivoamaan. Paitsi tietysti futari, joka haistaa kotityöt kilometrien päähän ja ulkoisti itsensä sopivasti.

Kesken lattioiden pesun kuului hätääntynyt perheenpään huuto, että Lenni oksentaa. No, siivotaan pois, totesi stressaaja. Ei ole ensimmäinen kerta. Oksennuksessa näkyi heinää, joten oksentaminen ei herättänyt minkäänlaista hätää vielä siinä vaiheessa. Lenni syö heinää aina kun silmä välttää, mokomakin hevonen, ja oksentaa sen sitten vähän ajan päästä ulos.
Joten pestiin lattia ja päätettiin, että Lenni pitää paastoa loppuillan.

Sitten tuli taas oksennus. Hetken kuluttua taas. Ja taas. Lattiaa pestiin urakalla. Iltalenkillä Lenni ruikuloi taas ja oli väsyneen oloinen. Kotiin teki pienen koiran mieli heti uimarannan kohdilla, vaikka kävelty oli vasta 200 metriä.

Kotona Lenni meni sohvan alle. Oksensi. Juuri kun edellinen läjä oli saatu siivottua, alkoi  uusi yökkäyskohtaus. Tahti tuntui vain tiivistyvän! Miten voi niin pieni koira oksentaa niin paljon? Illan vaihtuessa yöksi alkoi tulla epäilys, että tämä pöpö ei taida antaa periksi ollenkaan. Välillä soitettiin päivystävälle eläinlääkärille ja pyydettiin ohjeita. Lopulta Lenni otti pienen kulauksen vettä ja stressaaja huokasi mielessään helpotuksesta. Jos koira juo, niin kuivumisen vaaraa ei pitäisi olla.

Käytiin nukkumaan ja Lenni tuli hiljaa olohuoneen sohvan alta makkariin ja ryömi saman tien sängyn alle. Yökkäys. Iso! Kaikki vesi tuli ulos. Lenni oli selvästi kipeä, sillä se vaihtoi asentoaan vähän väliä. Yhden aikaan yöllä Stressaaja kantoi Lennin ulos ja kaikki, mitä pienen koiran sisällä oli ollut, lensi kaarella ulos. Lenni oli jo niin voipunut, ettei jaksanut enää kävellä.

Ei auttanut muu kuin herättää perheenpää autokuskiksi ja niin sitten lähdettiin päivystävän eläinlääkärin vastaanotolle. Onneksi se oli samassa kaupungissa eikä 50 kilometrin päässä lehmänhoitokeikalla.
Pieni ja pehmoinen mytty sylissä. Lenni oli jo niin heikossa kunnossa,  että se vain makasi velttona sylissä. Kuin pieni riepu. Eikä siitä ollut vastaanpanijaksi, kun eläinlääkäri asensi tipan.





Lenni oli tiputuksessa pari tuntia, kello 02 - 04. Stressaaja nuokkui hoitohuoneessa pää pöytää vasten. Perheenpää oli pirteämpi ja selasi kännykällä nettiä.

Röntgenkuvissa ei näkynyt mitään hälyttävää. Verikoe oli muuten ok, mutta tulehdusarvot olivat hieman koholla. Ei mitään dramaattista kuitenkaan. Diagnoosi: akuutti suolistotulehdus.

Lenni sai pahoinvointilääkettä ja kipulääkettä. Nesteytys toimi ja neljän aikaan aamuyöllä Lennin olo jo koheni. Ainakin se rauhoittui nukkumaan ja niin eläinlääkäri lähetti koko porukan kotiin nukkumaan.
Ja kyllä nukuttikin!

Tämä päivä on hoidettu Lenniäistä lääkkeillä ja pikkuisilla ruoka-annoksilla.  Lennin olo on selvästi parempi ja se on jo käynyt ulkonakin. Kanyyli saadaan ottaa kohta pois, sillä nyt näyttää siltä, ettei lisänesteytykselle ole enää tarvetta.
Pitäkää peukkua, että Lenni paranee pian.



3 kommenttia:

  1. Kaikki peukut on täällä pystyssä, ja Ensihoitoryhmä Partanen & Partanen 24 /7 lähettää kaukoparantavia aaltoja Lennille ja Iirolle ennalta ehkäisevää ilmapostia.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista