Päiväkirjamerkintöjä

"Hellepäivät ovat taaksejäänyttä elämää. Säätyyppi muuttuu!"
ilmoittivat lööpit ystävällisesti jo viime viikolla, kun stressaaja laski päiviä loman alkuun. Ja toden totta! Lauantaina 2.7. oli vielä kaunista, lämmintä, jopa helteistä. Kesämökin rantasaunan remontti valmistui juuri sopivasti viikonlopuksi. Koko pitkä kevät on odotettu pesuhuoneen remontin valmistumista, eikä juhannuskaan tuntunut juhannukselta ilman rantasaunan lempeitä löylyjä ja pulahtamista Puulan raikkaaseen veteen. (Toki muuten oli ihan juhlan tuntua ilmassa: viime hetken muutoksia, hätäilyä juhlien onnistumisesta, ruokien miettimistä ja haalimista kiireellä).


Perheenpää lämmitti saunaa huolella ja samalla ihasteltiin remppamiehen siistiä työtä. Kylläpä kelpaa aloittaa loma ja muuttaa neljäksi viikoksi mökille luonnon rauhaan.
Kaunis ja rauhallinen ilta. Koko loma vielä edessä.

Kukkuu!

Sunnuntai 4.7.


Ilmatieteenlaitoksen sivuja ladattu tässä perheessä monta kymmentä kertaa. Aina sama tulos. Vaikka välillä katsoi iPadiltä ja hetken päästä puhelimesta. Sama lohduton näky. Aamupäivä pilvistä ja iltapäivällä ukkostaa ja sataa koko loppuillan.


Päivä oli erityisen tärkeä, sillä rakkaat ystävät oli kutsuttu lomanaloittajaisiin veneelle. Mutta koska ilmatieteenlaitos varoitteli punaisin kirjaimin rajusta ukonilmasta, sai Muikkunen jäädä ankkuriin.
Kuoharit ja kaffeet ehdittiin kuitenkin mökin terassilla nauttia, ennen kuin ukkonen alkoi jyristä. Sitten oli pakko siirtyä sisälle, kun yksi ystävien koirista alkoi täristä pelosta, kun myrsky jyräsi yli niemen. Loppujen lopuksi vettä ei tullut kovinkaan paljon. Kotikaupunki pääsi jälleen lööppeihin, sillä Iltasanomista luettiin illalla, että kaupungilla oli tulvinut oikein kunnolla. Vettä oli ollut kauppojen lattioilla ja kellareissa. Futari oli kesätyöpaikassaan kantanut saaveja myymälän puolelle, kun yläkerran apteekissa lainehtinut vesi valui lamppujen raoista alakerran urheilukauppaan. Huh!

Mökillä jyrinän hiljentyessä saunan lempeät löylyt (perheenpää ei taaskaan muistanut että koivuhalot ovat hemmetin tehokkaita, yli 90 astetta on vähän kipakka lämpötila) kutsuivat taas. Ja vaikka savukala jäikin sateesta johtuen haaveeksi, niin mukava oli istua ystävien kanssa ruokapöytään ja nauttia illallista pitkän kaavan mukaan sateen ropistessa kattoon.


Illalla futari ja hujoppi esittivät kotona keittiössä paidattomina hulvattomia koreografioita ja omaperäistä ääntelyä. Luultavasti ne lauloivat, englanniksi? Ihania ovat. <3


Maanantai 4.7.


Ensimmäinen virallinen lomapäivä. Vasta kolme post it-lappua pöytään lätkäistynä. "En minä mitään työlistoja tee" on kuultu ennenkin ja nyt taas. Hm. Parantumaton tapaus. Mutta jospa näistä listoista ei tulisikaan tällä kertaa stressi! Oikeastaan on ihan älyttömän kiva ajatus päästä siivoamaan autotalli. ( Perheenpää on varmaan eri mieltä, kun joutuu itsekin hommiin.)  Eräs asiakas sanoi viime viikolla, että kun heittää pois tarpeetonta tavaraa, niin siivoaa samalla myös elämästään kaiken turhan pois. Juuri niin! Loistava ajatus ja hienosti sanottu. Nyt lähtee!


Ai niin! Päiväkirjamerkinnät sen vuoksi, että loma kuluu liian kuitenkin liian nopeasti eikä viimeisinä lomapäivinä kuitenkaan muista mitä kaikkea lomalla ehti tekemään. Että saisi jotenkin vangittua jokaisen ihanan hetken, eikä koskaan unohtaisi.

Posted with Blogsy