Kiireisen bisnesnaisen kaahailua, kouhotusta ja kisaamista koirien kanssa, hötkyilyä ja hämmentämistä unohtamatta
lauantai 23. heinäkuuta 2016
Pieni sieni
Piipposen harrastukset lisääntyivät tänään yhdellä. Emäntä oli eräs iltayö pongannut netissä Sienikoirakurssin ja laittoi sinne innoissaan ilmoittautumisen menemään saman tien. Mielessä siintelivät muhkeat kanttarellikuormat, joita perheenpää siirtelisi kottikärryillä autoon ja myyntiin sekä samanmoiset setelipinot. Hm, olikohan ihan realistinen ajatus.
Lauantaiaamuna klo 05.00 heräsi emäntä siihen, että Lenni on nostanut etutassunsa sängyn reunalle ja tuijotti kirkkain silmin emäntää. Jaahas, nyt on kiire, totesi emäntä ja ryntäsi avaamaan ulko-oven. Lenni ampaisi kuin raketti pihalle ja kyykistyi heti. Ja niin pölähti varpusparvi pitkin pihanurmikkoa.
Sitten takaisin nukkumaan. Juuri kun löytyi hyvä asento ja tuli tunne, että tässähän saattaisi vielä vaikka nukahtaa uudelleen, oksensi Iiro eteisen matolle. Sille ainoalle matolle, joka ei ollut vielä pesulassa. Sitten alkoi saman tien oven raapiminen. Ja niin nähtiin toinenkin varpusparvi etupihalla.
Sitten ei enää nukuttanutkaan.
Klo 9 alkavalle sienikoirakurssille raahusti silmät ristissä emäntä yksinään. Koirat jäivät parantelemaan vatsaansa kotiin.
Kurssilla oli aluksi luento-osuus. Stressaaja oli nohevana (kahvin voimalla) ja raapusti kolme sivua muistiinpanoja. Luennon jälkeen paikalla olevat koirat pääsivät harjoittelemaan kanttarellin etsimistä käytännössä. Muut ohjaajat seurasivat harjoituksia vieressä.
Kurssin ensimmäisen päivän päätyttyä ohjaaja kysyi stressaajalta, että tietääkö tämä, mitä tämä tekee kotona ennen huomista. "Jep", kuului vastaus. " Luen muistiinpanot."
Mitäs sen jälkeen?, kysyi ohjaaja.
"Annan Iironkin lukea muistiinpanot".
No, kotona tehtiin kuin tehtiinkin ohjeiden mukaan. Kanttarelli lasipurkkiin ja sitä nuuskimaan. Kun lasipurkki on kädessä, kaikki onnistuu hienosti, mutta kun purkin laittaa maahan, seuraa keilausta. Purkki on nurin alta aikayksikön. Mitäs on vuodesta toiseen jankutettu koske-käskyä...!
Synttäripäivän kunniaksi stressaaja toivoi pääsevänsä mökille saunaan. Perheenpää lämmitti saunaa ja samalla oli hyvä treenata kanttarellin etsimistä. Uskomatonta mutta totta, Iiro löysi mökin nurmikolta kanttarelleja. Aika mahtavaa! Vielä täytyisi kuitenkin treenata ilmaisua. Nimittäin kun sieni löytyi, Iiro päätti kaivaa sen ylös ihan itse.
Oh no, tästä on vielä pitkä matka kanttarellikoiraksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti